torstai 17. huhtikuuta 2014

Perhe

HALOO!

Näin alkuun haluan toivottaa hyvinkin erikoista pääsiäisen aikaa teille kaikille tasapuolisesti! Haluaisin myös kertoa sen että olen kutakuinkin onnellinen, kaikesta huolimatta tai kaiken vuoksi. Minulla on ihana ja rakastava perhe omine pienen pienin säröineen. Olen vasta ymmärtänyt kuinka tärkeitä ja rakkaita perheenjäsenet minulle on. Tietty olen aina tiennyt että ovat minun perhe ja lähimmät, mutta vasta viimeaikoina olen tajunnut kuinka rakastan jokaista perheestäni. Oi, kuinka olenkaan onnellisessa asemassa kun minulla on niin ihanat veljet, huolehtiva äiti ja sydämmellinen mummo, kun monella ei ole edes vanhempia, ei sisaruksia, tai ei perhettä, mutta minulla on ja olen onnellinen siitä. Ehkä nämä tulevat muutokset ovat saaneet minut ymmärtämään perheen tärkeyden. Jotenkin tähän asti olen kuvitellut että ystävät ovat mulle kaikki kaikessa, mutta kyllä se perhekin on onnellisuuden ydin. Ystävätkin ovat tärkeitä, mutta se että oma veli auttaa pyyteetömästi ja haluaa mun parasta on kuitenkin sellanen asia mikä lämmittää mieltä.

Mietin ite olenko kohdellut mun perhettä jotenkin epäoikeudenmukaisesti? Tuntuu pahalta, että ne on auttanut mua mun vaikeina hetkinä ja ollut tukena, mut mitä oon antanut takas? En oo ees käynyt omasta mielestäni moikkaamassa mun veljen lapsia tarpeeks usein, vaikka haluaisin, tottakai. Haluaisin niin paljon olla mukana mun veljien lapsien elämässä ja nähdä niiden kasvun ja kehityksen, olla niille esimerkkinä, mutta onko musta siihen?

Oon alkanut mietiskemään sitä miks ystävät on tähän asti mennyt radikaalisti perheen edelle, no voi johtuu myös siitä kun koen niin ettei jotkut mun perheestä pidä yhteyttä. Niin vaikea itse ottaa yhteyttä, mut silti perhe on perhe ja tärkeä.

Ystävyyssuhteet on valitettavasti niin hauraita ja muuttuvaisia. Ystäviä menee ja tulee uusia. Tuntuu ettei ystävyys kehenkään oo kestänyt kaikkia vaikeuksia, mut perhe ei oo jättänyt mua koskaan, milloinkaan, vaikka mitä olisi tapahtunut. Mut toisaalta, on poikkeuksia että ystävyys on kestänyt vaikka mitkä elämänvaiheet, mut harvassa niitä on. Mut olen kiitollinen niistä ystävistä, jotka ei ole pettänyt eikä jättänyt!


Kiitos ja kuulumisiin, rakkaat ihmiset!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti