Voinko oppia unohtamaan?

Pakko unohtaa
Päästää irti
En saa sinua enää rakastaa

Pakko unohtaa.

Unohtaa

Unohtaa

Unohtaa...

Se on sulle parempi
Rakastan silti.

En halunnut koskaan
Sinua satuttaa
Vetää mukaan
Tähän sairaaseen
Hulluuteen
Rakkauteen.

En ole hyvä sulle
En ole oikea
Turha on enää moittia
Mitä tapahtui
Kun sinuun rakastuin

Nyt en sua en koskaan saa
Mutta en voi vaan unohtaa

Unohtaa

Unohtaa

Voin vain rakastaa.

Älä sano että se on ohi koskaan.

Uskottelen vain,
voit oppia rakastamaan.

Vihaa minua,
Vihaa
Vihaa,
koska rakastan sinua.

Käsken itseeni unohtamaan,
päästämään irti
ole kiltti,
anna mulle armoa, enkeli.

Olen huono sinulle,
Olen väärä sinulle.

Mutta tiedän sen,
olet juuri sellainen
oikeanlainen
ihminen.

Hyvälaatuinen.

Täydellinen sellaisena kuin olet,
enkä vaadi mitään muuta

Mutta olen aurinko, joka tavoittelee kuuta.

En koskaan saavuta
En koskaan
En koskaan
Voinko oppia unohtamaan?

Onko,
kulta pieni,
minun vain pakko unohtaa?

Koska en saisi sinua rakastaa.

Olen virhe mitä ei tapahtunut

Nyt sen tiedän, ymmärrän ja tajuan. Miksi et voi koskaan haluta minua. Etsit täydellisyyttä. Kaiken pitää olla fucking perfect.

En ole täydellinen - suoraan sanoen oon täysin sen vastakohta - totaallinen katastrofi.

Fiasko.

Failure.

Fail.

Mutta olisin voinut olla elämäsi paras virhe mitä olisit tullut koskaan tekemään.

Mutta tiedän en oo ehjä nyt. Eikä kukaan voi rakastaa rikkinäistä. Olen vain pieniä palasia, mutta yritän kerätä niitä palasia kasaan. Saada itseni ehjäksi, kokonaiseksi ihmiseksi.

Ehkä joku kaunis päivä olen ehjä. Ehkä joku kaunis päivä unelmat toteutuu.
Ehkä sinä päivänä huomaat kuinka sinua rakastan. Kuinka haluaisitkin olla mun oma.

Mutta

sitä päivää ei tule koskaan, koska täydellisesti minusta ei saa koskaan.

Sinä haluat vain jotain, joka on niin täydellinen mikä on sun unelma. Se on sun utopiaa.

Kukaan ei riitä sulle, kukaan ei voi todistaa sitä sulle että oot maailman parasta mitä on olemassa. Juuri sellaisena kun oot. Eikä sun tarvii yrittää olla mitään muuta kuin oot.

En tiedä miksi en riitä sinulle. Tai tiedän. Just siks koska haluat jotain aivan muuta, jotain sellaista mitä ei oo olemassakaan. Täydellisyyden.

Toivoisin että olisin se virhe, jonka valitset. Toivoisin että voisit rakastaa minua niin kuin rakastan sinua.

Jonain päivänä, edes jonain päivänä. Oli se päivä sitten lähellä tai kaukana.

Mutta sitä ei tule tapahtumaan luultavasti koskaan.

Olen yrittänyt saada nämä tunteet sua kohtaan loppumaan. Ehkä mun täytyy vain päästä yli susta. Enkä saisi haaveilla että joku päivä olisi mitään "meitä".

Me olemme kuin kuu ja aurinko. Aivan liian kaukana toisistamme. Emme voi koskaan kohdata. Olla siellä samaan aikaan ja vain rakastaa.

Mutta muista aina se olet enkeli.

Muista aina se että rakastan sua juuri sellaisena kun olet, enkä vaadi sulta mitään muuta. Oot ihaninta mitä tiedän olemassa olevan.

Tää on varmasti oltava unta. Eikä sua ole olemassa oikeesti. Mutta jos tää on unta tää paras uni minkä olen koskaan kokenut.

Toivon niin paljon että se muuttuisi todeksi.

Rakas,

Onko mun pakko päästää irti?

Rakkaudella,

Minä

Ei paikkaa mihin paeta

Tykkää jos uskallat:

https://www.facebook.com/ei.paikkaa.mihin.paeta

Uusia kirja ideoita pukkaa. Pari erikoispainosta onkin jo ilmestynyt. 

Elämän ensimäinen päivä - kohti muutosta parempaan

Olen päättänyt, jonain päivänä tulen saavuttamaan jotain hienoa. Jonain päivänä tulen elämään unelmaa. Elämä tulee olemaan sellaista kuin olen halunnut sen olevan.

Elämä voi muuttua. Muutos täytyy tehdä. Valitettavasti jos omaa elämää haluaa ja yrittää muuttaa muutos täytyy lähteä itsestä ja omasta halusta.

Varmoin vauvan askelin elämä muuttuu paremmaksi. Minä muutun paremmaksi ihmiseksi itselleni ja muille.

Tällä hetkellä elämässä on monta ongelmaa. Mutta siitä olen varma että niihin tulee muutos ja kaikki tulee muuttumaan paremmaksi. Mikään ongelmista ei ole pysyvästi tässä ja nyt. Ne on vain järjestettävä pois.

Aloitan siis elämän remontin ja aloitan siitä että siivoan elämän epäkohtia pois  - pala palalta.

Jonain päivänä löydän paikan, jossa olla ja tuntea olonsa turvalliseksi. Löydän paikan jota kutsutaan kodiksi, siellä on joku joka rakastaa, joku odottaa ja jakaa arjen ilot ja surut. Tuemme toinen toisiamme. Elämme ja asumme yhdessä.

Jonain päivänä löydän ihmisen, jota saan rakastaa. Jonka kanssa saan olla - ilman kipua ja tuskaa. Jonkun jonka kanssa jakaa onnellisuus. Olla onnellinen.

Jonain päivänä tulen olemaan onnellinen ja pysyn sellaisena pääsääntöisesti.

Aion elää kohti parempaa elämää ilman ympärillä olevia matoja, jotka syövät voimia vain. Joille minullakaan ei ole enää mitään annettavaa, jotka vain aiheuttavat pahaa ja syövyttävät minua.

Tänään on loppu elämäni ensimäinen päivä, koska mistään en ole ennen ollut näin varma kun nyt olen siitä että muutos on tehtävä ja se tapahtuu. Kaikki kääntyy pienin askelin hyväksi ja elämä saa merkityksen.

Vaikeudet voin unohtaa ja jättää menneet taakse - elämä alkaa tänään!

Hajoitettu mielenaalto

Tunteiden runtelema - elämä riuhtoo ja repii. Kuinka saisin otteen taas? Kuilun reunalla hortoilen.  Putoamisvaarassa. Kuinka olen taas tässä tilanteessa kuin pyörremyrskyn kynsissä henkisesti. Kun epämääräiset tunteet hallitsee ja sekoittaa pään. Ei ne irroita otettaan. Vain puristaa ja kuristaa jokapaikasta. Pitää kiinni kuin kahlittuna.

Olen harhaillut jo pitkään. Tahtoisin löytyy oikean polun, joka johdattaa kotiin. Paikkaan, jossa joku rakastaa - sellaisena kuin on. Ei vaadi muuta.

Oikeasti se, joka vaatii liikoja on minä itse.

Tahtoisin kuiskata sinulle
kuinka tahdon sinut vierelle
Tahtoisin huutaa kuurolle maailmalle
kuinka uin vaikka pinnan alle
Sinun vuoksesi
Kunhan vain löytäisin luoksesi

En vain tiedä kuka olet
Onko sinua olemassakaan?

Silti en mitään muuta halua
kuin suudella sinua
Rakas.

Anteeksi,
Olen pahoillani
että rakastan sinua.