Voi kunpa mulla olisi varjelusta sekä suojelusenkeleitä matkassa.
Tiedoksi Hänelle, joka toivoi että karma kostaa. Olen kaiken pahan ansainnut.
Virheistä oppinut, silti voin vain pahoin. Oikein oksettaa!
Se, joka toivoi minulle kaikkea pahaa ja ilkeitä asioita, on oikeassa.
Olen ansainnut huonoa kohtelua.
Minun täytyy itsenäisesti oppia se että ”Aina ei saa mitä haluaa”…jopa unelmat voivat olla vain minimaalisia pirstaleita, joita on enää mahdoton kerätä kasaan.
Karma kostaa, niin sanottiin.
Niin tapahtui.
Näin ollen olen kaiken kurjuuden ja tuskan ansainnut.
Hymyillen otan vastaan iskusi.
Terävät ja
tuskalliset tekosi.
Entäpä jos en jaksa enää hymyillä? Oletkohan silloinkaan tyytyväinen.
Haluaisit varmasti päästä minusta lopullisesti.
Silloinhan saisin ikuisen helpotuksen. Turvallisen paikan missä olla. Tuhkani siroteltaisiin johonkin kauniiseen paikkaan. Johonkin merkittävään pisteeseen, joka olisi ollut elämäni kohokohta.
Olisitkohan onnellinen?
Kun minua ei enää ole.
En tarkoita, että suunnittelen.
Sanon ja tarkoitan,
että en jaksaisi enää yrittää taistella,
vaikka olen taistelija sielu.
En jaksaisi enää yhtään juorua, ainuttakaan huhupuhetta.
Miksi uskot sen mitä NE puhuu?
Miksi et luota siihen mitä olen ja mitä yritän olla.
Miksi NE jaksaa kuluttaa aikaansa tuhoamiseen,
kun sen sijaan voisi istuttaa vaikka puita ja hedelmiä.
Ne vain jaksavat
ja jatkavat
ilkeitä asioita puhuvat
inhottavia tekoja tekevät
Etkö tiennyt,
että juorut ovat epätodellisia
perättömiä
Aivan järjettömiä.
Tiesitkö,
että elämä,
kenen tahansa,
on hauras ja särkyvä.
Se on huolehtimisen arvoinen
sitä ei saisi unohtaa
Käyttää varoen ja tarkkaan
Koko juna voi suistua raiteiltaan
kun se osuu vanhanajan markkaan
Raiteet
venyvät,
Kuten elämän vaiheet
Unohtaisit jo kaikki valheet
Anteeksi anoen,
hiivin varoen
Kuiskaan,
ole kiltti..
niin ystävällinen
Älä usko niitä huhupuheita
Katsot vain epämääräisiä valheita.
Kiitos,
anteeksi!
Nähdään pian.
